But if you just take off your mask, you'd find out everything's gone wrong

Mä olen pitkittänyt tän asian miettimistä ihan liian kauan, yrittänyt olla ajattelematta sitä että kohta olen kirjoittamassa tätä viestiä tänne.
En edes muista, kuinka monta kertaa olen näiden kahden vuoden aikana ajatellut lopettaa blogin pidon. Ja sen, että kuinka monta kertaa mä olen kaikesta huolimatta tullut takaisin.
Nyt on kuitenkin erilainen fiilis. Pelkästään kesäkuun aikana olen tehnyt kahdesta kolmeen postausta, jotka eivät ole nähneet edes julkaisua. Vaan sen takia, että vasta kuvien ottamisen, muokkaamisen sekä postauksen kirjoittamisen jälkeen katson koko sekamelskan läpi ja huomaan, miten huono se mun tekemä postaus on. Sitten mietin, kuinka paljon kaikki muut näkee vaivaa niiden tarinoiden ja muiden eteen, ja sitten alan ajatella että mä en koskaan pystyisi siihen samaan mihin muut pystyy. Enkä koskaan julkaise niitä postauksia.

Musta tuntuu, että mun simsbloggaaminen on tässä. Ei mun ole mitään järkeä jatkaa, kun mulla ei löydy kiinnostusta, taitoa tai aina edes aikaa postauksille, jotka olis oikeesti laadukkaita kuviensa sekä tekstinsä suhteen.
Mä olen pahoillani siitä, että petin niin monet lupaukseni. Sain kuitenkin näiden kahden vuoden aikana paljon kommentoijia sekä lukijoita, joille mä olisin halunnut tarjota enemmän. Nyt niin ei kuitenkaan käynyt.

Tiivistettynä simsbloggaus on tuonut mulle ihan sikana uusia näkymiä kaikkeen. Oon oppinut paljon, ja tutustunut moniin ihmisiin ja niiden uskomattomiin tarinoihin sekä blogeihin. Kaikki te, jotka olette joskus kommentoinut mun postauksiin tai tarinoihin - olette mahtavia.
Teidän vuoksenne mä olen jatkanut bloggaamista näinkin kauan. Sekä hyvä ja huono palaute on aina ollut mulle tervetullutta, ja te olette antaneet mulle kumpaakin.